Muotoja ja tunnelmia poimimassa – Heini ja Irina tuovat suomalaisen luonnon sinun kotiisi

”Luonto tekee asioita niin ihmeellisellä tavalla. Muodot, kuten kääpä; käävän muoto on hyvin inspiroiva. Toukokuinen vaaleanvihreä, aivan epätodellinen. Luonto vetää joskus niin överiksi, että sitä on vaikea toisintaa. Mutta muotoihin ja väriyhdistelmiin se on oikea aarrearkku.”

Irina Viippolan sanat herättävät ajatuksia. Muistan yhtäkkiä elävästi, miltä kääpä tuntuu koskettaa paljain sormin, koko kämmenellä, ja millainen on toukokuun vihreä – niin raju, että ihmisen tekemänä se näyttäisi jo hölmöltä, ja silti niin upea, että sen katseleminen saa tahtomattakin hymyilemään.

Irina on teollinen muotoilija ja Arabian, Iittalan sekä Röstrandin muotoilupäällikkö. Hän on ollut mukana tekemässä muun muassa Arabian Suomi 100 -juhlavuoden mukeja, ja tuntee suomalaisen mielenmaiseman astioiden kautta.

– Ihmiset rakastavat viitteitä luontoon, se koetaan tärkeäksi, sitä arvostetaan ja rakastetaan. Olemme havainneet sen monissa kuluttajatutkimuksissa. Harvoin ihmiset valitsevat urbaaneja kuoseja, luonnosta tulee hyvä olo, Irina miettii.

Luonnon muotoja harvoin voi suoraan kopioida – muotoilija työskentelee pitkälti materiaalin ja valmiin tuotteen käytännöllisyyden ehdoilla. Niinpä muotoilun inspiraation on Irinan mukaan löydyttävä pienistä asioista.

– Pidän yksinkertaisista muodoista, ja materiaalin tuntuma on minulle hyvin tärkeää. Muodon ja värien on oltava materiaalille luonteenomaiset.

Metsät, vedet ja kalliorannat ovat Irinan mielenmaisemaa. Luonto on väriyhdistelmien mestari, ja siitä Irina iloitsee.

– Luonto tekee asioita niin ihmeellisellä tavalla. Muodot, kuten kääpä, käävän muoto on hyvin inspiroiva. Auringonlasku ja tähtitaivas, ne inspiroivat varmasti kaikkia. Toukokuinen vaaleanvihreä, aivan epätodellinen. Luonto vetää joskus niin överiksi, että sitä on vaikea toisintaa. Mutta muotoihin ja väriyhdistelmiin se on oikea aarrearkku.

Irina kuvailee, että hänen luontosuhteensa on hyvin suomalainen. Hän sienestää ja marjastaa mökkimaisemissaan Nummi-Pusulassa.

– Minulle luonto on taustalla tapahtuva voima, josta ammennan työhöni. Rentoutuminen luonnossa on lähes meditatiivista. Luova prosessi alkaa myöhemmin, Irina kertoo.

Arabian taideosastoyhdistyksen taiteilija, keramiikkataiteilija Heini Riitahuhta kantaa toisinaan metsästä kotiin kukkia luonnostellakseen niitä – hänen kättensä kautta on syntynyt muun muassa Arabian tunnetun Runo-astiasarjan kuosi.

– Kukat edustavat mielestäni hienoa hetkellisyyttä. Kukkiessaan ne ovat tässä ja nyt. Aika menee ohi, Heini tunnelmoi.

Hän näkee kauneuden kaikissa vuodenajoissa.

– Kesä on parasta aikaa kasvien luonnosteluun, kun kukat ovat loistossaan. Pidän myös syksyn melankoliasta, tummanpunaisesta värimaailmasta, paljaista puunrungoista. Keväässä upeinta ovat valo ja pastellivärit, uuden elämän alku.

”Inspiroiva voi olla vaikkapa hyvän tunnelman hetki raikkaassa metsäilmassa, rahkasammaleiden ratistessa saappaiden alla.”

Kukkien maailmassa Heini etsii mielellään kunkin kasvin persoonallisuutta ja inspiroituu siitä, noudattamatta sitä kuitenkaan orjallisesti. Luovassa työssä on vapaus tulkita, siinä ei olla kasvitieteilijöitä. Heini kertookin tulkinneensa tunnistettavia kasveja suunnittelemalla niille itse vaikkapa värimaailman. Näin myös katsojalle tulee vapaus tulkita.

Ammattinsa kautta Heini kertoo oppineensa näkemään luonnon aivan uudenlaisella tavalla.

– Luonnosta löytyy todella abstraktejakin kuvioita. Hunajakenno on yksi esimerkki, mutta kun mennään mikroskooppitasolle, avautuu sieltä vielä täysin erilainen maailma, Heini kertoo.

Hän liikkuu metsässä mielellään, rakas on esimerkiksi pieni metsäreitti isän kotiseuduilla Kankaanpäässä. Heini kertoo, että luova työ on käynnissä koko ajan.

– Työstän parhaillaan seinäteoksia, ja pidän arjessa ja luonnossa silmät jatkuvasti auki, visuaalisuus ja tunnelma ovat tärkeitä. Inspiroiva voi olla vaikkapa hyvän tunnelman hetki raikkaassa metsäilmassa, rahkasammaleiden ratistessa saappaiden alla.